Mediassa on lähiaikoina kirjoitettu paljon suomalaisen yhteiskunnan eriytymisestä, varsinkin koulumaailman näkökulmasta. Keskiluokkaiset, suomea kotikielenään puhuvat perheet eivät enää juuri lähetä lapsiaan tiettyihin lähikouluihin. Alueellinen eriytyminen onkin vahvistunut Suomessa viimeiset pari vuosikymmentä.
Suomen maine tasa-arvon mallimaana on kummunnut muun muassa koulunkäynnin tasavertaisista mahdollisuuksista. Koulumaailmaa ravistelevan eriytymiskehityksen vahvistuessa kasautuu huono-osaisuus entisestään tietyille alueille ja tiettyihin väestöryhmiin. Siksi eriytymistä pitää ehkäistä myös koulupäivien ulkopuolella.
Suuri osa lapsista viettää vapaa-aikaansa harrastusten parissa, mutta liian moni jää myös niiden ulkopuolelle. Useat harrastukset ovat jo monien perheiden saavuttamattomissa, esimerkiksi korkeiden harrastusmaksujen vuoksi. Näin eriytyminen syvenee vapaa-ajallakin. Työmme Meltsissä keskittyy siihen, että voimme tarjota jokaiselle – lähtökohdistaan riippumatta – mielekkään tavan viettää vapaa-aikaa porukassa, johon tuntee kuuluvansa.
Mellunmäen Meltsi
Mediassa kuvatut ilmiöt lasten ja nuorten eriytymisestä ovat meille hyvin tuttuja. Perustimme vuonna 2020 maailman pohjoisimmalle metroasemalle, Itä-Helsingin Mellunmäkeen, yhteisötalo Meltsin tukemaan alueen lasten ja perheiden liian ohueksi jäänyttä palveluverkkoa. Meltsi on lunastanut paikkansa yhteisössä. Kuluneen neljän vuoden aikana olemme tavoittaneet toimintamme pariin noin puolet Mellunmäen alueen 1.–6.-luokkalaisista. Meltsissä kuulee suomen lisäksi 32 muuta kieltä.
Mellunmäessä on paljon perheitä, joilla on kasautunutta huono-osaisuutta kuten pienituloisuutta, matalaa koulutustasoa ja vanhempien pitkittynyttä kotona oloa. Kohtaamme alueen perheitä, nuoria ja lapsia päivittäin.
Kasvokkain kohtaamisen lisäksi keräämme suoraan Meltsin toimintaan osallistuvilta dataa, jotta tiedämme varmasti millaiset toimet tukevat parhaiten heidän hyvinvointiaan ja ehkäisevät eriytymistä sekä syrjäytymistä. Keräämme tietoa Meltsissä käyvien perhetaustoista ja esimerkiksi siitä, onko osallistujilla muita harrastuksia Meltsin toiminnan lisäksi tai kokevatko he kuuluvansa itselleen tärkeään ryhmään.
Johdamme työtämme datalla – inhimillisiin tarpeisiin perustuen
Tiedämme kerätyn tiedon perusteella, että lähes kolmanneksella liikuntaryhmiimme osallistuvista lapsista on elämässään kasautunutta huono-osaisuutta. Tiedämme myös, että liikuntaryhmissämme harrastavat lapset sitoutuvat muuhunkin Meltsin toimintaan, joko yksin tai yhdessä perheidensä kanssa.
Yli puolet Meltsin liikuntaryhmiin osallistuvista lapsista osallistuu talollamme myös avoimiin illanviettoihin, läksykerhoihin ja perhetoimintaan. Erityisen suosittua harrastajien keskuudessa ovat tiistaiaamujen aamupalat, jonne naapuruston perheet voivat piipahtaa matkalla töihin, kouluun tai päiväkotiin.
Naapuruston aamupaloihin kiteytyy monta elementtiä, joita kaivataan kipeästi lisää lasten arkeen. Paikalla on aina seuraa ja paljon aikuisia. Talollamme työskentelevien, lapsille tuttujen ohjaajien lisäksi myös lähikoulun kouluvalmentaja osallistuu aamupaloille. Hän saattaa auttaa tekemättä jääneiden läksyjen kanssa ennen kuin lapset rientävät kouluun. “Eikö teillä ala tänään koulu kymmeneltä?”, saattaa luokkakaverin vanhempi muistuttaa puurolautasen äärelle unohtuneita pikkukoululaisia.
Vapaa-ajan merkitys hyvinvoinnille on suuri
Samaan aikaan, kun koitetaan ratkaista eriytymisen ongelmia kouluissa, täytyy meidän suunnata katseet myös koululaisten vapaa-aikaan. Jotta eriytymistä voidaan ehkäistä vapaa-ajalla, tarvitaan eri taustoista tulevien kohtaamista: mahdollisuuksia ja paikkoja olla yhdessä.
Tarvitaan myös eri alojen ammattilaisten yhteistyötä. Lisäksi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten kanssa tarvitaan aktiiviseen sitouttamiseen tähtääviä toimia sekä toiminnan vaikuttavuutta mittaavaa ja onnistumisia näkyväksi tekevää dataa.
Keräämällä tietoa suoraan kävijöiltä ymmärrämme paremmin, miten lisätä meltsiläisten hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta. Näin osaamme myös kohdentaa työtämme mahdollisimman vaikuttavaksi.
Viimeisen hyvinvointikyselyn yhteydessä jopa 72 % vastaajista kertoi Meltsin toiminnan parantaneen heidän hyvinvointiaan ja 88 % koki kuuluvansa itselleen tärkeään ryhmään. Meistä se on paljon. Niinpä uskallammekin väittää, että vapaa-ajan moniammatillisessa yhteistyössä ja harrastussektorilla piilee tässä valtava, eriytymistä ehkäisevä voima.
Kirjoittaja on Emmi Rintala, Me-säätiön yhteisötoiminnan johtaja
.webp)
