Lukuvuonna 2024–2025 Me-säätiö ja opetus- ja kulttuuriministeriö selvittävät, miten Harrastamisen Suomen mallin harrastusryhmät tavoittavat eri perhetaustoista tulevia lapsia ja nuoria. Koko lukuvuoden kestävässä pilottihankkeessa kerätään tietoa suoraan harrastajien huoltajilta. Maksuttomien harrastusten tavoittavuutta ei ole tässä mittakaavassa aiemmin selvitetty Suomessa.
Voit lukea lisää tuloksista alla olevasta tiedotteesta tai selailla interaktiivista data-artikkeliamme.
Tärkeimmät tulokset löytyvät myös infograafeiksi tiivistettynä:
Ensimmäiset tulokset lupaavia
Pilottihankkeen syksyllä 2024 kerätyt tulokset osoittavat mallin erityisen merkityksen:
- 16 % osallistujista ei ole osallistunut muihin harrastuksiin edellisen puolen vuoden aikana.
- Pienituloisissa perheissä tärkein osallistumissyy on maksuttomuus (29 %), kun taas ei pienituloisissa perheissä korostuu koulupäivän yhteydessä tapahtuva harrastaminen (28 %).
- Yksinhuoltajaperheissä 25 % lapsista aloitti harrastusryhmissä ilman edeltävää harrastusta.
Edeltävän puolen vuoden aikana 39 prosenttia vastanneista, yhden vanhemman perheessä asuvista oli aiemmin harrastanut maksuttomassa, koulupäivän yhteydessä järjestettävässä harrastuksessa. Ainoastaan 37 %:lla yhden vanhemman perheessä asuvista oli ollut harrastus koulupäivän ulkopuolella. Kahden vanhemman kanssa asuvista lapsista 55 % harrasti koulupäivän ulkopuolella.
Sosioekonominen tausta vaikuttaa harrastamiseen
Harrastusmahdollisuuksissa on selkeitä eroja perhetaustan mukaan. Perheissä, joissa on kasaantunutta sosioekonomista huono-osaisuutta, vain 30 % lapsista harrastaa koulupäivän ulkopuolella.Toisaalta 42 % harrastaa koulupäivän yhteydessä ja 28 % ei harrasta lainkaan. Vertailuksi: perheissä, joissa ei ollut kasautunutta huono-osaisuutta, 59 %harrastaa koulupäivän ulkopuolella, ja vain 10 % ei harrasta lainkaan.
Harrastamisen Suomen mallin harrastusryhmät kokoavat hyvin yhteen eri perhetaustoista tulevia lapsia ja nuoria. Sosioekonomiset riskitekijät, kuten pitkäaikainen työttömyys, pienituloisuus tai vanhempien matala koulutustaso (enintään perusasteen koulutus), näkyvät lasten mahdollisuuksissa osallistua harrastuksiin. Kuitenkin Harrastamisen Suomen mallin ryhmät onnistuvat yhdistämään eri taustoista tulevia lapsia ja nuoria:
- 59 % osallistujista tulee perheistä ilman sosioekonomisia riskitekijöitä.
- 29 %:llaon yksi riskitekijä.
- 12 %:lla on useampi kuin yksi sosioekonominen riskitekijä.
- On ilmeistä, että monen hallituskauden aikana valmisteltu Harrastamisen Suomen malli todella toimii, summaa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.
- Mallissa keskeistä on toteuttaa lasten ja nuorten toiveiden mukaisia ja heille mielekkäitä harrastuksia. Harrastusryhmät voivat parhaimmillaan tarjota mahdollisuuden tutustua eri harrastuksiin ja toimia polkuna pysyvän harrastuksen pariin, sanoo ministeri Bergqvist.
- Harrastamisen Suomen mallin tavoitteiden saavuttamista on seurattava ja tutkittava systemaattisesti. Tavoitteena on taata mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle mieluisa harrastus. On tärkeää, että saavutettavuutta parannetaan edelleen haja-asutusalueilla ja että yhteistyö paikallisten urheiluseurojen, kulttuurijärjestöjen sekä yksityisten toimijoiden kanssa toimii paremmin, ministeri jatkaa.
Pilottihankkeen seuraavassa vaiheessa kerätään suoraan harrastajilta ja heidän huoltajiltaan tietoa siitä, miten Harrastamisen Suomen mallin harrastusryhmät vaikuttavat koululaisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja osallisuuteen.
- Me-säätiön näkökulmasta Harrastamisen Suomen malli on kunnianhimoinen aloite lasten ja nuorten eriarvoistumisen vähentämiseksi. Lasten ja nuorten elämät eriytyvät jo varhaisessa vaiheessa, ja tasavertaiset vapaa-ajan mahdollisuudet ovat tärkeä keino torjua lasten ja nuorten syrjään jäämistä.
- Jotta Harrastamisen Suomen malliin käytetyillä resursseilla saadaan aikaiseksi toivottuja tuloksia ja mallista voi kasvaa suuri suomalainen sosiaalinen innovaatio, tulisi jatkuvan vaikuttavuuden mittaamisen olla kiinteä osa toimintaa. Jo näiden ensimmäisten tulosten perusteella pystymme osoittamaan, että mallin potentiaali on suuri ja se tavoittaa laajasti erilaisista taustoista tulevia lapsia ja nuoria, toteaa Me-säätiön toimitusjohtaja Tiina-Maija Toivola.
Pilottihankkeen ensimmäisessä vaiheessa olivat mukana: Akaa, Hämeenlinna, Joensuu, Liminka, Lohja, Nurmijärvi, Oulu, Porvoo, Rovaniemi, Sastamala ja Somero. Seuraavan vaiheen tiedonkeruuseen tulevat mukaan myös: Jyväskylä, Järvenpää, Kauhajoki, Kruunupyy, Lahti, Naantali, Pori, Seinäjoki ja Vantaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain noin 14 miljoonaa euroa avustuksina kunnille harrastusryhmien järjestämiseen. Valtionavustusta saavassa 258 kunnassa on yhteensä 511 000 perusopetuksen oppilasta, joista kuntien arvion mukaan 143 000 osallistuu Harrastamisen Suomen mallin harrastusryhmiin. Harrastamisen Suomen malli olisi Suomen suurin harrastusseura, mikäli lasketaan yhteen kaikki mallin parissa harrastavat lapset ja nuoret.
.webp)
